Hagia Sophia on innovatiivisella arkkitehtuurillaan, rikkaalla historiallaan, uskonnollisella merkityksellään ja poikkeuksellisilla ominaisuuksillaan taistellut aikaa vastaan vuosisatojen ajan, ja se oli Istanbulin suurin itämainen roomalainen kirkko.

Se on rakennettu kolme kertaa samaan paikkaan, ja se on maailman vanhin ja nopeimmin valmistunut katedraali. Sen henkeäsalpaavat kupolit, jotka näyttävät kuin roikkuisivat ilmassa, monoliittiset marmoripylväät ja vertaansa vailla olevat mosaiikit ovat yksi maailman arkkitehtuurihistorian ihmeistä. Pelkästään moskeijan häikäisevä kauneus ja sen upea leikki tilalla, valolla ja väreillä herättää uskovassa palvonnan! Hagia Sophia sijaitsee Istanbulin ensimmäisen kukkulan päällä, historiallisen niemimaan kärjessä, jota ympäröivät Marmarameri, Bosporinlahti ja Kultainen sarvi kolmelta puolelta.

Kun se alun perin rakennettiin, sen nimi oli Megale Ekklesia (Iso kirkko); viidennen vuosisadan jälkeen sitä alettiin kuitenkin kutsua Hagia Sofiaksi (Pyhä viisaus). Kirkko oli paikka, jossa hallitsijat kruunattiin, ja se oli myös kaupungin suurin toimiva katedraali koko Bysantin ajan. Ensimmäisen kirkon rakennutti keisari Konstantios (337-361) vuonna 360. Ensimmäinen kirkko katettiin puukatolla ja laajennettiin pystysuoraan (basilika), mutta se poltettiin kuitenkin vuonna 404 tapahtuneen julkisen mellakan jälkeen, joka oli seurausta keisari Arkadioksen (395-408) vaimon keisarinna Eudoksia ja İstanbulin patriarkka Ioannes Chrysostomosin erimielisyyksistä, joka karkotettiin. Patriarkan mosaiikkimuotokuva on edelleen nähtävissä Hagia Sofian pohjoisosassa sijaitsevalla tymphanon-seinällä. Ensimmäisestä kirkosta ei ole löydetty jäänteitä, mutta moskeijan varastosta löytyneiden tiilien, jotka on merkitty Megale Ekklesia -merkillä, uskotaan kuuluvan ensimmäiseen rakennukseen.

Toisen kirkon rakennutti uudelleen keisari Theodosios II (408-450) vuonna 415. Tässä basilikaalisessa rakennuksessa tiedetään olevan viisi kirkonlaivaa ja monumentaalinen sisäänkäynti; sitä peittää myös puukatto. Kirkko purettiin 13. tammikuuta 532 keisari Justinianoksen viidennen hallitusvuoden aikana tapahtuneen julkisen mellakan (Nika-kapinat) jälkeen (527-565),, jolloin “siniset”, jotka edustivat aristokraatteja, ja “vihreät”, jotka edustivat kauppiaita ja kauppiaita, tekivät yhteistyötä valtakuntaa vastaan. Jäännökset, jotka löydettiin İstanbulin saksalaisen arkeologian instituutin A. M Scheinderin johtamien kaivausten aikana 2 metriä maanpinnan alapuolella, sisältävät Propyloniin (monumentaalinen ovi) kuuluvia portaita, pylväsperustoja ja kappaleita, joissa on lammaskuvauksia, jotka edustavat 12 apostolia. Lisäksi läntisessä puutarhassa on nähtävissä muita monumentaaliseen sisäänkäyntiin kuuluvia arkkitehtonisia kappaleita.

Best of Hagia Sophia -kierroksella on asiantunteva opas, joka voi kertoa näkemyksiä ja tarinoita kaupungin maamerkeistä. Tämäntyyppinen kiertomatka sopii erinomaisesti yksin matkustaville, perheille tai pienille ryhmille, jotka etsivät yksilöllisempää ja eksklusiivisempaa kokemusta Istanbulissa.