Helsinki-Vantaa (HEL) – Pekingin kansainvälinen lentoasema (PEK) lennot

Myös nimellä Beijing tunnettu Peking on Kiinan kansantasavallan pääkaupunki ja maan historiallinen pohjoinen pääkaupunki. Lento Helsingistä Pekingiin taittaa noin 6370 kilometrin matkan. Suora lento kestää noin 8 tuntia 15 minuuttia. Pekingin aika on kesäisin 5 tuntia ja talvisin 6 tuntia Suomen aikaa edellä, sillä Kiinassa ei ole käytössä erillistä kesä- ja talviaikaa. Kiinan valuutta on renminbi eli yuan, ja sen tunnus on ¥. Pekingin keskimääräinen päivän ylin lämpötila on kesäkuukausina lähellä 30 astetta ja tammikuussa 1 aste. Päivän alin lämpötila on kesä–elokuussa 20 asteen tuntumassa ja talvella reilusti pakkasella. Lentoja Pekingiin Helsingistä on tarjolla ympäri vuoden.

Siirtyminen kentältä kaupunkiin

Pekingin kansainvälinen lentoasema on maailman toiseksi vilkkaimmin liikennöity lentoasema, ja se sijaitsee noin 32 kilometriä Pekingin keskustasta koilliseen. Pekingin metron Airport Express linja liikennöi lentoaseman terminaaleista 2 ja 3 kaupungin keskustaan Sanyuanqiaon ja Dongzhimenin metroasemille. Metro kulkee aamukuudesta noin iltayhteentoista. Lentoaseman metroyhteys valmistui vuonna 2008 juuri ennen Pekingin olympialaisia.

Kun lento Helsinki–Peking on takana, lentokenttäbussilla pääsee Pekingin eri kohteisiin, joita ovat muiden muassa Xidan, keskusrautatieasema, eteläinen rautatieasema, läntinen rautatieasema, Zhongguancun, Fangzhuang ja Shangdi. Bussilippu on ostettava terminaalista, ja lippuja myydään myös eräillä kaupungin bussipysäkeillä. Myös taksit päivystävät terminaalien ulkopuolella. Tavallisissa takseissa on mittari, ja niiden kyyti on kohtuuhintaista. Limusiinitaksit eivät mittaria käytä.

Suurkaupungin mittakaava huikaisee

Pekingin väkiluku on noin 20 miljoonaa. Kaupungin läpimitta on 80 kilometriä, ja pääkadullakin on pituutta 38 kilometriä. Näin suurten ihmisjoukkojen asumisesta ja liikenteestä aiheutuu vaikeita saasteongelmia. Ilman seistessä paikallaan ilmansaasteet voivat tehdä kaupungin hengitysilmasta terveydelle erittäin haitallista savusumun kertyessä paksuksi keltaisen harmaaksi matoksi kaupungin ylle. Osa kiinalaisista käyttää hengityssuojaimia saasteilta suojautuakseen. Saastehuiput osuvat talveen, jolloin kiinalaiset lämmittävät kotejaan kivihiilellä. Ilmansaasteiden takia lentoja kohteesta Helsinki kohteeseen Peking ei kannata ajoittaa keskitalveksi.

Hallinto rajoittaa verkon käyttöä

Kiinan nykyjärjestelmä on kapitalistinen yksipuoluejärjestelmä. Internetin käyttöä Kiinassa rajoitetaan, koska hallinto ei halua kansalaisten tuovan esiin maan epäkohtia. Sananvapaus ei Kiinassa ole länsimaisella tasolla, sillä toisinajattelijoita ja korruptiota vastaan protestoineita ihmisiä on vaiennettu pitkillä vankeusrangaistuksilla tai kotiarestilla. Viime vuosina hallinto on kuitenkin itsekin ryhtynyt ankariin toimiin virkamiestenkoneiston korruption kitkemiseksi.

Nähtävyyksiä Pekingissä

Merkittävimpiä nähtävyyksiä Pekingissä ovat Kielletty kaupunki, Taivaallisen rauhan aukio eli Tiananmen, Kiinan muuri, Taivaan temppeli, Kesäpalatsi, entisen kesäpalatsin rauniot ja Gulou-torni. Tyypillinen näky ovat myös puistoihin aamuisin tai chi harjoituksiin kokoontuvat ihmisjoukot.

Kielletty kaupunki on Pekingin keskustassa sijaitseva palatsialue. Se oli aikoinaan Kiinan keisarien asuinalue ja maan hallintokeskus. Nykyisin se toimii palatsimuseona. Kaupunki on malliesimerkki kiinalaisesta rakennustaidosta ja arkkitehtuurista. Se on Unescon maailmanperintökohde. Kymmenmetrisillä muureilla ympäröity rakennuskompleksi noudattaa tarkoin kiinalaisia fengshui-periaatteita.

Pekingistä pohjoiseen sijaitsevat Kiinan muurin suosituimmat ja aikoinaan puolustuksen kannalta tärkeimmät osat. Muurin vanhimmat osat rakensivat Zhou-dynastian aikaiset kuninkaat suojaksi valtioilleen jo 700–400-luvulla ennen ajanlaskumme alkua. Pekingistä matkailijat suuntaavat tavallisesti luoteeseen Badalingin sektorille, joka on rakennettu pääosin 1500-luvulla.

Taivaallisen rauhan aukiolla eli Tiananmenin aukiolla Mao Zedong julisti Kiinan kansantasavallan syntyneeksi lokakuussa 1949. Vuona 1989 aukio toimi opiskelijamielenosoitusten näyttämönä, kunnes poliisi ja armeija hajottivat mielenosoitukset verisesti.